Homeviljelmä – Schimmelzucht

Tiedetorstaina kaksi viikkoa sitten valitsimme meidän välipalastamme neljä eri ruokalajia testatakseen, mikä niistä pilaantuu nopeiten.

Koeryhmän neljä ruokalajia säilytettiin huoneenlämmössä, vertailuryhmän samat ruokalajit jääkaapissa.

Se, että ruoka säilyy jääkaapissa paremmin kuin huoneenlämmössä, ei ollut niin suuri yllätys kuin että näkkileipä ei homehdu yhtään!

Koeryhmän ruoat 10 päivää kokeen aloituksesta
Vertailuryhmän ruoat 10 päivää kokeen aloituksesta

Am Wissenschaftsdienstag vor zwei Wochen haben wir aus unserem Vesper vier verschiedene Nahrungsmittel ausgewählt, um zu testen, welche davon am schnellsten schlecht werden.

Die vier Nahrungsmittel der Testgruppe haben wir bei Zimmertemperatur aufbewahrt, die vier gleichen Nahrungsmittel der Vergleichsgruppe im Kühlschrank.

Dass die Nahrungsmittel im Kühlschrank länger haltbar bleiben als bei Zimmertemperatur war keine so große Überraschung wie dass Knäckebrot überhaupt nicht schimmelt!

Kylmä vai kuuma? – Kalt oder heiß?

Viime viikon tiedetorstaina testasimme, tuntuuko kylmä aina kylmältä.

Huijasimme tuntoaistiamme ja yllätyimme: joskus kylmä voi tuntua lämpimältä ja kuuma kylmältä!

Letzte Woche haben wir am Wissenschaftsdonnerstag getestet, ob sich Kaltes immer kalt anfühlt.

Wir haben unseren Temperatursinn getäuscht und festgestellt: manchmal kann sich Kaltes warm und Heißes kalt anfühlen!

Voiko kuoria raa’an kananmunan? – Kann man ein rohes Ei schälen?

Joka torstai teemme pieniä tieteellisiä kokeita ja temppuja.

Lukuvuoden ensimmäisenä tiedetorstaina saimme selville, miten erottaa raaka kananmuna keitetystä. Siis ilman että muna rikotaan.

(Panemalla munat pyörimään. Raaka muna ei tee enempää kuin pari kierrosta, keitetty muna tekee monta kierrosta ennen pysähtymistä. Avainsana hitaus.)

Entä voiko kuoria raa’an kananmunan?

(Kyllä voi. Laittamalla munan etikkaan vuorokaudeksi.)

Jeden Donnerstag machen wir kleine wissenschaftliche Experimente.

Am ersten Wissenschaftsdienstag in diesem Schuljahr haben wir ausprobiert, wie man ein rohes von einem gekochten Ei unterscheiden kann. Ohne das Ei kaputtzumachen.

(Indem man die Eier zum Drehen bringt. Das rohe Ei macht nicht mehr als maximal zwei Umdrehungen, während sich das gekochte Ei lange um sich selbst dreht, bis es anhält. Stichwort Trägheit.)

Und kann man ein rohes Ei schälen?

(Klar kann man. Indem man es 24 Stunden in Essig einlegt.)

Tiedetiistai – Wissenschaftsdienstag

Joka tiistai olemme tehneet pieniä tieteellisiä kokeita ja temppuja. Lukuvuoden 2020/21 aikana kokeilimme muun muuassa:

***

Jeden Dienstag haben wir kleine wissenschaftliche Experimente gemacht. Im Schuljahr 2020/21 haben wir unter Anderem folgendes ausprobiert:

***

Jäätyneitä saippuakuplia – gefrorene Seifenblasen

(Teko)tulivuori – (Künstlicher) Vulkan

1 litra lunta = 1 litra vettä? – 1 Liter Schnee = 1 Liter Wasser?

Liekki lasissa – Flamme im Glas

Lankapuhelin – Schnurtelefon

Rahanpesu (etikalla ja suolalla) – Geldwäsche (mit Essig und Salz)

Suolalyhtyjä – Salzlaternen

Taikahiekka – Zaubersand

Montako ukkelia mahtuu vielä reunojaan myöten täynnä olevaan lasiin? – Wieviele Männchen passen noch in ein randvolles Wasserglas?

Humiseva haarukka – Die klingende Gabel

Kultakala kulhossa (Optinen harha) – Der Goldfisch im Glas (Optische Täuschung)

Astu läpi postikortin! – Steige durch eine Postkarte!

Helikopteri – Hubschrauber

Saksankerhon etäiltapäivä 12.5.

Tiedetiistai: Opi eläinten jalanjäljet! (Ja heidän saksalaiset nimet.)

Hirsch = saksanhirvi
Raufußkauz = helmipöllö
Luchs = ilves
Hermelin = kärppä
Fischotter = saukko
Feldhamster = hamsteri
Eichhörnchen = orava
Blaumeise = sinitiainen
Igel = siili
Wildschwein = villisika
Weißstorch = kattohaikara
Stockente = sinisorsa

Klikkaa kuvaa, näin pääset tänäänkin pelaamaan muistipeliä.

Wissenschaftsdienstag: Lerne Tierspuren!

Klicke das Bild an, dann kannst du auch heute ein Memory spielen!

Saksankerhon etäiltapäivä 5.5.

Tiedetiistai!

Anna lumpeenkukan kukkia!

Tarvikkeet:

  • paperi
  • sakset
  • vesikulho

Seuraa videon ohjeita ja kokeile, miten paperikukka avaa terälehtiensä.

Wissenschaftsdienstag!

Lass eine Seerose aufblühen!

Du brauchst:

  • ein Blatt Papier
  • eine Schere
  • eine Schüssel mit Wasser

Folge der Anleitung im Video und probiere aus, wie die Papierblume ihre Blütenblätter öffnet!

Saksankerhon etäiltapäivä 28.4.

Muistatteko vielä, kun laitoimme syysloman jälkeen perunoita itämään?

Vasta ennen joulua ituja ilmestivät, mutta sitten peruna kasvoi nopeasti. Karen otti sen joululomaksi mukaan kotiin, ja siellä peruna kasvoi niin pitkäksi – koska joulukuussa ei ollut tarpeeksi valoa – ettei sitä voinut kuljettaa takaisin ippeen.

Tänään oli lopultakin sadonkorjun aika. Sato oli niukka, mutta olosuhteiden nähden kuitenkin aika kiva!

Jos haluat, voit toistaa kokeen. Jos aloitat kasvattaa perunoita nyt, saat loppukesällä paljon paremman sadon!

Tee näin:

Idätä perunoita pari viikkoa valoisassa paikassa, kunnes idut ovat noin 1 cm mittaisia. Lisää ämpäriin hiukan multa, laita 2-3 perunaa erilleen toisistaan mullan pinnalle ja peitä ne 10 cm multakerroksella. Siirrä ämpäri valoisaan ja lämpimään paikkaan viimeistään sitten, kun ensimmäiset taimet tulevat mullan pintaan. Mikäli on vielä kylmiä ilmoja, pidä ämpäriä sisällä, kunnes ilmat lämpenevät. Siirrä se sitten päiväksi ulos. Ulkona perunat pärjäävät yölläkin vasta sitten, kun yöpakkaset ovat kokonaan ohi. Huolehdi siitä, että multa pysyy kosteana, muttei märkänä. Kun varret ovat kasvaneet 7-10 cm mittaisiksi, lisää multaa niin, että vain latvat pilkistävät näkyviin. Toista multaus aina kun varret ovat kasvaneet 10 cm, kunnes ämpäri on täynnä. Noin kahden kuukauden kuluttua – kun perunakasvin lehdet muuttuvat keltaisiksi ja alkaavat kuivua – voit korjata sadon.

 

Erinnert ihr euch noch daran, wie wir an einem Wissenschaftsdienstag nach den Herbstferien Kartoffeln zum Keimen aufs Fensterbrett gelegt haben?

Erst kurz vor Weihnachten bekam unsere Kartoffel Keime, aber dann ist sie sehr schnell gewachsen. Karen hat die Kartoffel über die Weihnachtsferien mit nach Hause genommen, aber dort ist die Kartoffel so hoch gewachsen – weil sie im Dezember nicht genügend Licht bekam – dass sie nach den Ferien nicht in den Hort zurücktransportiert werden konnte.

Heute haben wir die Kartoffel geerntet. Die Ernte war nicht sehr gross, aber angesichts der schwierigen Wachstumsbedingungen ziemlich toll!

Wenn du möchtest, kannst du das Experiment zu Hause nochmal wiederholen. Wenn du jetzt anfängst, Kartoffeln zu ziehen, kannst du am Ende des Sommers viel mehr Kartoffeln ernten!

So geht’s:

Lege die Kartoffeln für zwei Wochen an einen hellen, warmen Platz, bis sich die ersten Keime zeigen. Fülle ein bisschen Erde in einen Eimer, lege 2 bis 3 Kartoffeln mit ausreichend Abstand zueinander in den Eimer und bedecke sie vollständig mit Erde. Stelle den Eimer an einen sonnigen Platz, zum Beispiel auf den Balkon oder in den Garten. Denke daran, dass du die Kartoffeln erst dann über Nacht draußen lassen kannst, wenn es keinen Nachtfrost mehr gibt! Sorge dafür, dass die Erde immer schön feucht, aber nicht zu nass ist. Wenn die Kartoffelpflanzen ein bisschen gewachsen sind, bedecke sie wieder mit Erde. Das wiederholst du so lange, bis der ganze Eimer mit Erde gefüllt ist. Nach ungefähr zwei Monaten – sobald die Blätter der Kartoffelpflanze anfangen zu vergilben und zu vertrocknen – kannst du deine Kartoffeln ernten!

***

P.S. „Polkupyörän arvoitus“ kirjan luku 8 on nyt kuunneltavissa!
P.S. Kapitel 8 vom „Fahrradgeheimnis“ ist jetzt online!

Saksankerhon etäiltapäivä 21.4.

Tämän viikon tiedetiistaita vetävät HEUREKAN tiedemiehet!
Katso ja kokeile itse!

Tarvikkeet: tyhjä juomatölkki, lyijykynä
Mitä tapahtuu ja miksi? Alumiiniseos on kestävä ja kevyt materiaali, joka soveltuu esimerkiksi tölkkien valmistukseen. Tölkki on hyvin kestävä, kun tölkin seinät ovat kohtisuoraa tasoa vasten. Seinä on kuitenkin hyvin ohut ja muotoutuu helposti seinämän sivuun suuntautuvasta voimasta. Pienikin lommo sivuseinässä vaikuttaa seinämän tukivoimaan ja johtaa koko rakenteen luhistumiseen painon alla. Toisin sanottuna tölkin sivun puristuslujuus on suuri tölkin seiniä kohtisuoraa tasoa vasten, mutta tölkin seinien taivutuslujuus on hyvin heikko.

Wissenschaftsdienstag heute mit den Wissenschaftlern des HEUREKA-Museums!
Schau dir das Video an und probiere es selbst aus!

Du brauchst: eine Getränkedose und einen Bleistift
Was passiert und warum? Aluminium ist ein haltbares und leichtes Material, das sich deshalb zum Beispiel für die Herstellung von Getränkedosen eignet. Die Dose ist sehr belastbar, wenn die Seitenwände senkrecht zum Boden der Dose befinden. Die Wände der Dose sind jedoch sehr dünn, und schon eine kleine Delle kann die Tragkraft der Wände zerstören und zum Zerknittern der ganzen Dose führen.

***

P.S. „Polkupyörän arvoitus“ kirjan luku 3 on nyt kuunneltavissa!
P.S. Kapitel 3 vom „Fahrradgeheimnis“ ist jetzt online!